|
J-pussileikkaus on iso leikkaus ja vetää pohjakunnon alas, vaikka leikkaukseen
mennessä olisikin hyvässä kunnossa. Ensimmäiset leikkauksen jälkeiset kuukaudet ovat
vaikeimpia ja monesti on usko koetuksella.
Tyypillisiä ongelmia ovat vatsan vetovaikeudet, erilaiset takapuolen ihoon- tai
ulostamiseen liittyvät ongelmat.
Leikkauskipuja ei kannata pelätä. Leikkaus suoritetaan nukutuksessa eikä siitä
jää minkäänlaista muistikuvaa.
Ennen leikkausta selkärankaan laitettava epiduraali saattaa kuulostaa pelottavalta,
mutta sekin onnistuu yleensä helposti, kunhan vaan taipuu tarpeeksi
”sykkyrään” kun epiduraalia aletaan laittamaan.
Ja heti leikkauksen jälkeen kipulääkitys on niin kova, että suurempia tuskia ei
yleensä esiinny. Sen sijaan ensimmäiset päivät menevät melkoisessa tokkurassa ja
jotkut ovat kokeneet painajaisia. Pikkuhiljaa kipulääkkeiden annostusta ruvetaan
vähentämään, ja tässä vaiheessa kannattaa heti kertoa jos sattuu liikaa. Kipu ei
todellakaan jalosta, päinvastoin, tuskainen olotila saattaa hidastaa toipumista.
Suoliston vetovaikeuksia on melkein kaikilla. Suolistossa on tehty tosi iso remontti ja
suolen venyily ja asettuminen voi kestää kuukausia, eli kipuilee, polttelee ja möyrii.
Esiintyy pahoinvoinnin tunnetta ja oksentelua, osa johtuu suolesta, mutta etova olo voi
olla myös seurausta nesteen tai suolan puutteesta.
Jos J-pussia ei ole heti otettu käyttöön, vaan potilaalla on jonkin aikaa ollut
suojaava-avanne, osa suolesta on tällöin ollut pois käytöstä. Saattaa kestää
useamman kuukauden ennen kuin tämä levossa ollut osuus toimii jälleen normaalilla
tavalla.
Takapuolen iho on koetuksella. Ohutsuolierite on löysää, ripulimaista ulostetta, ja
se ärsyttää peräaukkoa ympäröivää ihoa helposti. Siksi ihoa on hoidettava
huolellisesti. Alapää on syytä pestä ja rasvata jokaisen vessakäynnin yhteydessä.
Ajan kuluessa iho ”parkkiintuu” ja uloste joissain määrin kiinteytyy eikä ole
enää aivan yhtä polttavaa, jolloin takapuoli enää vaadi aivan yhtä intensiivistä
ihonhoitoa.
Kutinaa ja hankausta voi tuntua myös J-pussin sisällä. Mekaanista ärsytystä ja/tai
voimakasta kutinan tunnetta, kun tikit ja hakaset raapii saumaa, tai uloste polttelee
ilkeästi herkistyneitä kohtia.
Leikkauksen jälkeen vessassa saa rampata tosi tiiviiseen tahtiin. Toipumisen alussa
uloste on nestemäistä ja ulostamiskertoja voi olla jopa 10 – 15 kertaa
vuorokaudessa. Lisäksi ulosteen pidätyskyky saattaa olla heikentynyt, etenkin öisin.
Kuntoutumisen jälkeen ulostumiskerrat vähenevät ja ulosteen koostumus jonkin verran
kiinteytyy.
Myös ulosteen karkailuun liittyvät ongelmat yleensä helpottavat, mutta osalle
leikatuista yökarkailusta jää pysyvä haitta.
Toipumisen alkuvaiheessa ei välttämättä oikein tiedä milloin on vessahätä ja
milloin ei. Voi esiintyä jatkuvaa ulostustarpeen tunnetta, ilman että mitään
varsinaisesti tulee ulos. Alkuvaiheessa J-leikatuilla hätä tuntuukin pitkän aikaa juuri
paineena vatsassa, "normaali" hädän tunne tulee vasta aika kauan leikkauksen
jälkeen.
Saattaa myös olla niin että J-pussi ei ehkä tyhjene kunnolla. Myös tämä aiheuttaa
pakotuksen tunnetta ja jatkuvaa ulostustarpeen tunnetta.
Osalle leikatuista peräpään sauma on jäänyt liian tiukaksi tai paksu arpikudos
sauman kohdalla estää J-pussin tyhjenemisen. Tätä ongelmaa hoidetaan leikkaussaumaa
dilatoimalla (venyttämällä) tai disciisiolla (leikkaamalla). Yleisempi tapa on
dilataatio, joka hoidetaan esim. tähystyksen yhteydessä. Operaatio on siinä määrin
kivulias, että kannattaa pyytää kunnon kipulääkkeet. Joissain sairaaloissa toimenpide
saatetaan tehdä myös nukutuksessa. Ajan mittaan arpikudoksen kasvun pitäisi loppua.
Joillakin paikkakunnilla arpikudoksen liikakasvun johdosta on siirrytty käyttämään
ohutta katetria, jolla ulosteen saa tyhjättyä J-pussista.
Joillekin potilaille arpikudoksen liikakasvu puolestaan aiheuttaa sulkijalihasten
kiristymistä ja kipeytymistä, joka puolestaan heikentää pidätyskykyä.
Nopeaan toipumiseen suolileikkauksesta ei ole poppakonstia. Vain aika parantaa. Vaikein
vaihe kestää muutaman kuukauden, mutta vasta noin 2 vuoden kuluttua voidaan katsoa,
että tilanne jää sellaiseksi, kuin se silloin on. Vaaditaan siis kärsivällisyyttä ja
aikaa.
Sairasloman pituus riippuu potilaan paranemisesta ja potilaan tekemästä työstä.
Tyypillisesti Crohn & Colitis keskustelupalstan
leikatut ovat saaneet 3 – 4 kuukautta sairaslomaa, jonka jälkeen he ovat pystyneet
palaamaan töiden tai opiskeluiden pariin.
Kunnan tai kaupungin apuvälinepuolelta on mahdollisuus saada samanlainen vessanpytyn
päälle asennettava koroke kyynärtukineen, kuin sairaalassakin on. Tämä helpottaa
huomattavasti pöntöllä kykkimistä. Muitakin apuvälineitä on saatavilla, esim.
koroketyynyt istuimille - helpottaa istumaan menoa ja ylösnousua, poimintakoura jolla voi
noukkia tavaroita lattialta ilman että tarvitsee kipeällä mahalla kyykistellä.
Välineet tulevat lainaan ilman maksua. Sairaalan sosiaalivirkailija auttaa asian
järjestämisessä. |
